Meiju Lampinen 4.3.2011 Kiikureiden klinikalla leikkasi

IMG_1068

Edellisen viikon paukkupakkaset olivat muisto vain, kun joukko Kiikureita saapui kolmannelle klinikkakerralleen mukanaan niput aanelosia, muistikirjojen sivuja ja ruutupapereita. Tällä kertaa Kiikureiden kotitehtävistä loihditaan tulevan teoksen sanoituksia.

Alleviivauskynät käytössä

Kotitehtäväksi saatu kirjoitusharjoitus oli pakkasista huolimatta tuottanut melkoisen määrän tekstiä Taidemuseon mäeltä, Rettigin maalauksista, Puutorilta ja Kupittaan asemalta. Kopiokone alkoi laulaa assistentin avustamana. Yhteistä säveltä toimiston kopiokoneen kanssa etsiessäni (erheiden ja opaskirjan kautta voittoon!) Kiikurit tarttuivat mieluisan väriseen kynään. Kopioista alleviivattiin herkulliset lauseet ja havainnot kustakin paikasta. Tunnelma oli harras ja paperin rapinan välistä kuului ilahtuneita naurahduksia. Paikoista oli tehty hienoja havaintoja – milloin sinä olet viimeksi pysähtynyt tutkimaan Rettigin maalausten yksityiskohtia tai havainnut kaupungin ulottuvuuksia Taidemuseon mäeltä? Kotikaupungistaan on vaikea nähdä kohokohtia, sitä on niin tottunut, kulkee laput silmillään.

Sitten sakset!

Seuraavassa vaiheessa oli askartelun aika! Saksien suhina ja paperisilppu sekä kauniit lause- ja sanasuikaleet täyttivät pöydät, kun jokainen leikkasi ja asetteli alleviivaamistaan havainnoista omat kokonaisuutensa. Mukaan sai lisätä ekstrasanoja ja sanamuotoja muuttaa, pääasia, että tekstimassasta muovautuisi uusia visioita. Pöytäpinta eivätkä edes tuolit enää riittäneet runoelmien alustoiksi vaan toimiston väliaikaisina seininä toimineet sermit rientivät apuun. Yhteensä kolmentunnin aikana runoiltiin 24 tunnelmakuvaa Turusta!

Ja sommittelu!

Leikkaamisen lomassa pureuduttiin myös kansanperinteen ytimiin. Mitä ne pitävät sisällään? Tanssijoille meininki on rentoa, ei turhan kaavoihin kangistunutta ja soittajia viehättää jatkuvuus. Jotain tiettyä on ollut jo monta sataa vuotta ja vieläkin se soi! Laulujen säkeissä toistuvat ääripäät, lauletaan yltiöoptimistisesti ja toisaalta voivotellaan äärimmäisellä synkkyydellä. Ja usein ollaan riiamassa ja kosiskelemassa. Ehkäpä seuraavalla Kiikureiden taideklinikalla selviää, miten kaupunkia kosiskellaan!

Ja valmista tuli!

Tekstit muotoutuvat sanoituksiksi ja ensi viikolla solmitaan sävelmiä niiden ympärille Kiikureiden kuoronjohtajan kanssa. Siihen asti Taideklinikan assistentti Meiju Lampinen kuittaa ja kysyy Taidemuseosta kummunneiden tekstien innoittamana, että

Onko taiteesta keskusteleminen hankalampaa kuin perunan hinnasta kinaaminen?

PS. Tässä vielä maistiaisia Kiikureiden tekstipajasta:

Puutori

pyörremyrskyn keskus, tyhjä, avoin, iso, avara. Liikenne kiertää, kuristaa, on jumissa eikä pääse pakoon. Onnea odottaessa ajetaan muutaman kerran kortteleita ympäri. Melua on, ääntä ei. Kyllä voi joku paikka olla yksinäinen vaikka se on lähes keskellä kaupunkia. Poistuu kuitenkin vieraille maaperille vain äärimmäisessä hädässä!

Rettigin maalaukset

Rettigin maalaukset

Yksin kaksin kolmin
pienissä seurueissa
kaupunkilaisia kaupunkilaisten keskellä
Aatami ja Eeva
Kuka rakasti ketä ja kuka oli viisain?
nainen ja mies kävelyllä
kaksi juoksijaa
kaksosten rattaat
yksi mies
ohi niitä näkemättä pelottaviakin
joen toisella puolella kaupunki herää
gloria

Kuvassa ovat maamerkit oikeassa järjestyksessä
yksin, kaksin, kolmin
ovat taustalla, siellä kuherrellaan katollakin
tässähän tulee paljon asiaa
sitä tulee sekä selkäni takaa että edestäni katkeamattomana
harvana meduusamaisena joukkona.
kirkko, tori juottoloineen, kuningas ja satsuma.
Suomessahan ovat kaikki keskiajan historian rajapyykit
vähän eri kohdissa kuin muualla, joten kyllä
Eerikkikin vielä mahtuisi keskiajan jälkimaininkeihin.

Kupittaan asema

autioituminen ja paljaus, rumuus
-tällainenko on turkulainen rautatieasema
Kuka tässä on kajahtanut?
Mies kävelee määrätietoisin askelin salkku kädessään
Hänellä on aamupäivän ahdistus: kokous kokouksen jälkeen.
Täällä on ei mitään. Tästä mennään läpi, poikki, halki ja ohi.
Polkupyöriä on todella paljon sikin sokin.
Ruskeatakkinen ja huopahattuinen mies tuli takaisin
ei huomaa asemanseudun kauneutta kinoksia väärissä paikoissa
matkustaneet jonnekin junalla