Pääsiäisloman aattona kuvataidekasvatuksen opiskelijat piilottelivat kanssakaupunkilaisilleen hiukan erikoisempia yllätyksiä. Aamupäivän aikana he toteuttivat oman versionsa Arjen löytöretkeilijät – kalenterin joutomaa-viikkotehtävästä, joka tullaan näkemään kampusalueella ainakin ensi viikkoon asti.
Agentit ovat arjen löytöretkeilijöiden kavereita, erilaisia yhteisöjä, ryhmiä ja vapaaehtoisia. Yhteistyö vaikuttaisi innostavan tässä ryhmässä erityisesti siksi, että Turku365 osallistuttaa kaupunkilaisia.
”En pidä isoista spektaakkeleista, joihin vain osalla on varaa ostaa lippu ja taide nähdään siten elämästä erillisenä saarekkeena. Turku365 on konkreettisesti osa kaupunkia ja kaupunkikulttuuria. Tämä näkökulmahan sopii todella hyvin luokanopettajan koulutukseen, sillä se kysyy, miten taide voi koskettaa kaikkia”, kurssin vetäjä Olli-Pekka Kangas perustelee.

Etsi viisi samankaltaisuutta! Tiinan ja Jennin työ ottaa kantaa suvaitsevaisuuden puolesta.
Opiskelijat olivat päätyneet yhtenäiseen teoskokonaisuuteen: Jou-tolppiin. Suurten joutomaakenttien sijaan ne kaikki sijoittuvat pienoiskossa kampusalueen matalille lampputolpille. Osa jännityksestä ja hauskuudesta perustuukin siihen, että teokset tulee ensin löytää. Tämä tavoite korostuu erityisesti Tonin ja Kaisun videopelihenkisessä työssä, jonka olinpaikka jää salaisuudeksi myös utelevalle viestintäassistentille.
Kaikki teokset ovat myös tavalla tai toisella peliaiheisia. Ne tarjoavat kampusalueella liikkuville pientä puuhaa vaikkapa taukopaikalla hörpättävän kahvikupposen ohella.

Nämä lumihiutaleet eivät sula viikonlopun lämpimissä keleissä
Lisäksi teoksia yhdistää se, ettei Isolta Jytkyltä ole välttynyt yksikään ryhmistä tässä kuvataideluokassa. Vaikka aivan yksimieliseen poliittiseen kannanottoon ei teoksissa päästäkään, kukin ryhmä mainitsee vaalituloksen ainakin kerran työtänsä selostaessaan. Jokaiseen teokseen onkin kirjoitettu sisään omanlaisensa yhteiskunnallinen sanoma, jonka toivotaan herättävän keskustelua tai tunteita.

Pelaa ja ota selvää, miltä tulevaisuus näyttää. Jäätävältä vai valoistalta?
Tässä luokassa säilynee siis jatkossakin sitkeä usko siihen, että “epäkaupallinen postmoderni tekotaide” voi parantaa maailmaa – tai ainakin piristää jonkun päivää.