“Ihmisen tulee elämässään pystyä ylittämään pelkkä hengissäpysymisen taito.” julistivat Kansainväliset Situationistit liki puolivuosisataa sitten, ja sama pätee vielä tänäkin päivänä. Säännöt ja käyttäytmisnormistot ovat aika- ja paikkasidonnaisia, eli siinä missä puhumattomuus ja tervehtimättömyys ovat totuttuja Varsinais-Suomalaisia ilmiöitä, saattavat nämä normit olla jollekulle toiselle tyrmistyttäviä röyhkeyden tai epäystävällisyyden osoituksia. Merkittävää on oikeastaan vain se, mitkä normistot (ja niiden takana levat arvot) me juuri tässä hetkessä haluamme allekirjoittaa ja säilyttää, ja mitkä haluamme uudistaa. “Totuttu tapa” on tylsä argumentti, jota kannattaakin aika ajoin ravistella, varioida ja muuttaa.
Tällä viikolla ota kohteeksi siis kaupungin normi ja tavat, ja kokeile mitä tapahtuu, kun toistat niitä toisin. Mene Kelan jonotusaulaan kahville ja ota kirjaston lastenosaston isoissa traktorinrenkaissa torkut. Pysyttele hississä useamman kierroksen ajan ja pidä mietiskelytauko pitkässä kauppajonossa. Käytä myös suojatiellä ollessasi koko kävelijöille varattu vihreiden valojen aika, kävelemällä tai pysähtelemällä tielle aika ajoin. Testaa myös miten kohdellaan piknikkaajaa kaupungin hautausmaalla, joka vielä 1800-luvun lopussa oli melko yleinen sunnuntainviettotapa Helsingissä.
Mitä siis tapahtuu, kun lapsen, vanhuksen tai kadunmiehen asemesta kaupungin normeja uudistaa jokin toinen viiteryhmä?
Viikon tehtävään liittyen kannattaa kurkata myös kaupunkimaantieteilijöistä koostuva viikon agenttiryhmämme osiosta “Agentit”, ja testata heidän laatimaansa “Pakka sekaisin” -kaupunkipeliä.