Arki muutoksen pyörteessä.
Arkeni on itseasiassa ollut täysin nurinkurinen jo kokonaiset puolitoista kuukautta. Tämä sen vuoksi, että olen majoittanut luonani hyvää ystävääni ja hänen kahta lastansa luonani. Heidän luonaan alkoi putkiremontti ja sen vuoksi polku johtikin minun luokseni.
Normaalisti nukun ihanassa sängyssäni, joka on kaiken lisäksi uudenkarhea. Nyt majapaikkani on pääsääntöisesti ollut ei niin ihana sohvani olohuoneessa. Normaaliisti nautin myös suuresti työpäivän jälkeisestä hiljaisuudesta, joka vallitsee kotona. Nyt tulen lasten kiljahdusten luota toisten lasten kiljahdusten luokse. Normaalisti nukun vapaapäivänä, kunnes herään. En toisin kovin myöhään silloinkaan, mutta nykyään herään huonoina aamuina n.klo 6.00 ja hyvinä n. klo 6.50. Kaiken kaikkiaan arkeni on hyvinkin toisenlaista kuin normaalisti.
Nyt teitä mietityttää, että ottaako päähän? No täytyy myöntää, että välillä.
Sitten havahdun ajattelemaan niitä monia positiivia asioita, joita nämä muutokset arjessani ovat tuoneet.
Normaalisti tuntisin oloni välillä hyvin yksinäiseksi, vaikka olenkin ihminen joka nauttii usein rauhasta ja yksin olosta. Muutoksen myötä yksinäisyyden tunnetta ei ole päässyt syntymään. Normaalisti en osaisi arvostaa kunnon sänkyä ja hyviä yöunia yhtä paljon kuin nykyään. Normaalisti heräisin aamulla 15 min. ennenkuin pitäisi lähteä töihin, mutta nyt lähden töihin täysin eri mielellä koska minulla on ollut aikaa valmistautua ja juoda kahvi.
Kaiken kaikkiaan olen hyvin iloinen tästä muutoksesta ja varsinkin tämän tehtävän myötä ymmärsin koko kokemuksen arvokkuuden vielä paremmin.
Ainiin muutin kyllä arkeani vielä siten, että pukeuduin värikkäämin. Tekiessäni harhailutehtävää rupesi minua ketuttamaan harmaus ja synkkyys, joten päätin että olen edes yhden päivän viikossa itse se väripilkku keskellä pimeyttä.
