Kotini on museo. Minulla on valtavat määrät erilaisia asioita ihan vain huomaamatta museoitunut hyllyihin, kaappeihin, sängyn alle, pesukoneen päälle, vierassängylle jne. Vaikka mielestäni en ole hamstraaja.
Eteisen lipaston päällä olevan kulhon sisällön kuitenkin altistin lasteni ihailtavaksi ja rakensin taidenäyttelyn.
Kovin kummallisia asioita sitä ihminen säilöö.
Sängylleni levittelin keskeneräiset käsityöt. Museokamaa nekin. Villatakkeja, jotka ovat jo pienet lapsilleni, parittomia sukkia, päättelemättöämi kummallisia osia johonkin luomukseen. Nyt päässäni pyörii ajatus – puranko vai tuunaanko?