Kaupungissa asuessani olen usein harmitellut, ettei minulla ole omaa puutarhaplänttiä, kasvimaata takapihalla tai edes parveketta kukkalaatikoille. Onneksi sissipuutarhurius ei vaadi aareittain omia peltomaita, vaan koko kaupungin pinta-ala voi toimia kasvualustana! Ja yllättävän monta yksinäistä ja kasvultaan hyvin potentiaalista multapenkkaa löytyi jopa aivan Turun keskustasta. Suuntasin Freesian ja Gladioluksen sipuleiden kanssa muutamiin valmiiksi miettimiini kohteisiin, mutta kotimatkan varrelta löytyi myös paikkoja, joita ei voinut jättää puutarhuroimatta.
Ensimmäinen kohteeni oli entisen Myllysillan kupeessa yksinään nököttävä kanto, jolle kukat olisivat hyvää seuraa. Seuraavaksi istutin Sinisen talon raunioiden eteen muistokukkia, muistoksi myös muillekin Turussa puretuille vanhoille taloille. Kolmas kohde löytyi Paloaseman kupeesta, hylätyn talon kivijalan pielestä. Neljäntenä kohteena sipuloin vielä Turun Kelan edustan, jonka multa osoittautuikin erityisen muhevaksi.
Näin aurinkoinen päivä olikin mitä parhain puutarhahommille. Nyt vielä hiukan sadetta, oikeita olosuhteita ja rakkauden täyteisiä toivomuksia kukkien kasvulle! Parin viikon päästä käyn katsomassa istutukseni tulokset, otan vesikannun mukaan ja varaudun ihastumaan sekä ylpeilemään saavutusteni äärellä 
kävin tänään katsomassa kannon juureen istuttamiani freesioita, sieltä puskee jo verso!