Meiju Lampinen 1.2.2011 Taideklinikka Salossa: Torkkutyynyt värikartalle!

kuva-2-451x337

Viikko 5 alkoi Taideklinikalla poikkeuksellisesti, sillä klinikka matkasikin Saloon. Tuottajamme erinomaisista reittiohjeista huolimatta valitsimme vanhingossa pienen kiertotien, jonka ansiosta näin omin silmin tehtaan, josta on aikoinaan lähtenyt ala-asteella kuluttamani puiset pulpetit.
Valtti -niminen työttömien työpajakeskus on toiminut Tehtaankadulla Salossa nyt reilun puolisen vuotta ja heti sisääntullessamme saimme ihailla teoksia, joita Salon kaupungin toimipaikat saavat lainata kaupungin taidemuseon kokoelmista. Mahtavaa! Aulan seinälle oli myös valmisteilla pajalaisten suunnittelema maalaus, jonka sapluunat jo kurkistelivat kaapista käyttöä odotellen.

Käsityöpajassa oli tasainen touhu: kuului kynän rapinaa, ompelukoneen hiljaista hurinaa, ratkojan ratinaa sekä puheen sorinaa. Salolaiset olivat työpajaohjaajansa Liisin johdolla tehneet testitorkkutyynyt, joita oli mallailtu aidossa ympäristössä Salonjoen rannalla.

Tyynyjä on tulossa yhteensä yli sata joenrannan penkeille, joten alkuperäinen ajatus virkatuista tyynyistä hylättiin ja jalostettiin tilkkutekniikalla ommelluiksi torkkutyynyiksi. Mikäli tyynyjä ommeltaisiin n. 11 senttiä kantiltaan olevista neliöistä, saataisiin kangasmetrillisesti kolme tyynyä. Tarvittaisiin siis 33 metriä kangasta! Seuraava silmäys kohdistuikin kangaskaappiin: mikä on torkkutyynyjen väri, mikä väri kutsuu painamaan pään ja levähtämään hetken?

Yhdessä aprikoitiin, mitkä olisivat herkullisia väriyhdistelmiä ja olisiko syytä vielä etsiä lisää sekä yksivärisiä että kauniin kirjavia kankaita. Monenlaisia makeita komboja jo syntyikin ja alla olevat yhdistelmät nimikoituivat päässäni nopeasti. Eikö alla olekin ihan selkeästi torkkutyyny lähikaupan ruutupukuiseen neitoon ihastuneelle opiskelijalle, kukkatarhaa parvekkeellaan pitävälle rouvalle ja selkeisiin linjoihin luottavalle sihteerille?

Hankimme lisää kankaita ja jatkamme värikarttojen rakentamista helmikuun ajan. Ennen lähtöä kurkistimme vielä metallipajan kierrätyspisteeseen, josta esimerkiksi kaupungin päiväkodit ja koulut saivat hakea kankaita ja muita materiaaleja käyttöönsä ilmaiseksi. Vanhat arkistointilipastot oli täytetty eri värisin kankain – tuntui kuin olisi joulukalenterin luukkuja availlut!

Terveiset Salosta kirjaili Meiju Lampinen, taideklinikan assistentti, joka suunnistaa seuraavaksi kirjastoon Tilkkutekniikka-kirjojen hyllylle.