Salli
Päätin soveltaa perinteisten kieltokylttien tuttua ilmiasua, joten Tiimarista tarttui mukaan keltaista ja punaista kartonkia, liimaa, kontaktimuovia ja mustia tusseja. Nippusiteitä minulla oli jo entuudestaan, niinkuin jokaisella kunnon kansalaisella kuuluukin. Parin illan askartelun tuloksena syntyi kaksi kylttiä: ”Asiaton oleskelu sallittu” ja ”Elämästä nauttiminen sallittu”. (Useampikin oli suunnitteilla, mutta tuo tekstaaminen oli yllättävän aikaa vievää puuhaa.)
Molempien kylttien tavoitteena on muistuttaa ihmisille, että sallisivat itselleen aikaa oleskella ja nautiskella kaupungissa, joka toisinaan tuppaa supistumaan vain erinäisten tarpeiden suoritusympäristöksi. Kansalaiset kiirehtivät vakavin otsin kauppojen, palaverien ja liikennevälineiden välillä. Elämä tässä hetkessä unohtuu, kun on aina kiitämässä kohti seuraavaa päämäärää. Tämän vuoksi sijoitinkin kyltit Helsingin keskustan hektisimmille paikoille, jotka usein vain huomiotta ohitetaan matkalla jonnekin: Kampin keskuksen tuntumaan, Lasipalatsin ja Forumin välille, sekä Sokoksen kylkeen, pienelle ja meluisalle kadunpätkälle.
Valitettavasti paikkavalintani näyttivät osuvan liiankin kohdalleen: varsin harva vaikutti kylttejä havaitsevan. Pari kansalaista sentään naurahti ”Elämästä nauttiminen sallittu”-kylttiä kaverilleen, jokunen muukin vilkaisi. ”Asiaton oleskelu sallittu” taisi olla vielä helpommin sivuutettavissa. Tosin tuossa riskaabelin kiireisessä ympäristössä sekä kyltin tavanomaiseen viittaavassa ulkoasussa oli myös piilomissionsa: vaikka sallimus saattaa olla huomaamattomampi, toivottavasti sen löytäneet antavat sille isomman arvon. Ehkä jopa alkavat tarkastella muutakin tutuksi luullun ympäristön viestejä tarkemmin.
Mainittakoon, että seuraavana päivänä kyltit oli poistettu tahon tahi toisen toimesta. Syynä saattaa myös olla, että virallisten kylttien jäljittely lienee laitonta…
Harvoin tulee oleskeltua kaupungilla tahi kaupungissa ilman asiaa. Ehkä pitäisi joskus kokeilla… Lähteekö joku mukaan?