Halikolon päiväkodissa etsittiin pihalta erilaisia varjoja, joista lapset saivat ottaa valokuvan. Ihmeteltiin, miten varjo syntyy, kuinka se vaihtaa paikkaa ja miten se äkkiä katoaa, kun aurinko menee piiloon. Varjo myös seuraa kulkijaa.
Lapsille annettiin liituja ja he piirsivät varjon ääriviivoja laatoituksille ja seinille. Eniten lapset pitivät toisten lasten varjojen piirtämisestä. Se ei ollutkaan aina niin helppoa, kun lapsi saattoi vaihtaa asentoa tai liikkua. Puusta tuli vaikea piirrettävä. Tuuli liikutti lehtiä. Lippiksestä sai hauskan varjon. Minkälainen varjo tuleekaan mopolelusta?
Tässä muutamia lasten ajatuksia varjon piirtämisestä (nimet muutettu):
”Mun varjo oli kivoin. Varjo on helppo piirtää. Jos joku liikkuu niin on tosi vaikeeta” Susanna 5v.
”Susannan varjo oli kiva piirtää. Muut ei saa olla edessä, ku ei näe miten se jatkuu siinä. Jos aurinko meni pois piti odottaa hetken ja kun tuli takaisin voi jatkaa… Puu oli vaikea. En nähnyt mitä piti piirtää ku se liikkui. ” Iida 5v.
” Mä piirsi Riikan kanssa. Ku se on vähä vaikeaa, puu on vaikee ku se liikkuu. Varjokuva on kiva, mä piirrän mukaan siitä varjo. Ei voi piirtää jos ei oo aurinkoo…pitää odottaa. Iida on piirtänyt mun varjon.” Lulu 6v.
Tekee mieli itsekin mennä piirtämään ohikulkijoiden varjoja! Ehkä liikennevaloissa ehtisi?