Hei löytöretkeilijät!
Terveisiä Berliinin Neuköllnistä! Jaan kanssanne tämänpäiväisen saaliini sattumataiteesta, minkä etsiminen on tämän viikon ohjelmassa. Olin nimittäin kävelyllä kummityttöni kanssa ja koska yritin saada hänet nukahtamaan vaunuihin tuli kierreltyä näitä kulmia oikein kunnolla.
Olen aikaisemminkin ihaillut noita pyöränrenkaita lyhtypylväissä, ja nyt kun oikein olin valppaana niin löysin ainakin kymmenen pylvästä joissa oli rengas! Se on täkäläinen urheilulaji, heitellä polkupyörän ulkokumeja katulamppuun. Kuvasin kaksi joissa oli näemmä käyty räpelöimässä liikennemerkkiä muutenkin, ei niinkään sattumataidetta vaan kantaaottavaa katutaidetta! Pääsköön se siivellä mukaan galleriaan.
Vuosi on juuri alkanut ja kadut ovat täynnä ilotulitteiden jäännöksiä ja muita uudenvuoden juhliin liittyviä säpäleitä. Koska on oltava tarkkana, eikä saa kuvitella kaikkien roskakasojen olevan taidetta, kelpuutin ainoastaan kauniin konfetin. Konfetti oli lentänyt jostakin uudenvuoden paukusta ja levittäytynyt jäiseen katuun. Se oli jäätynyt kiinni kuin sanoakseen, juhlin edelleen. Konfetti muistuttaa minua paraateista joista haaveilen, siksi pidän siitä.
Sonnenalleella oli jos jonkinlaisia lumikasoja (tiedän, tämä ei ole mitään verattuna Turkulaisiin lumikinoksiin!) ja jotenkin minua hellyytti tämä skootteri joka törrötti likaisen kinoksen keskeltä…niin, vielä on aikaa tähän kyytiin.
Kylmissäni pistäydyin teelle Freies Neukölln nimiseen kapakkaan ja nautin hunajaa mustan teen ja maidon kanssa. Sattumalta hunajakuppo oli täydellinen hattu pienelle maitokannulle, ja kun olin lähdössä huomasin jonkun tuntemattoman hansikkaan vilkuttavan minulle seinältä hyvästiksi. Hyvin kohteliasta!
Kuvataiteilija Mimosa Pale
Rakastan tuntemattoman hansikkaan jäähyväisvilkutusta!
Noiden kehysten läpi tiirailtuna kaikesta paljastuu taiteellinen puoli, mutta erityisesti tykkään värikkäistä konfeteista!