Heräsin aamulla ja huomasin ensimmäiseksi katon! Muistin, miten lapsena leikittiin lattialla maaten, että katto on lattia ja lattia katto. Päätin kokeilla päivän kauppareissua “kattoja pitkin”. Siitä syntyi ensimmäinen mh -kuva ja lopuksi kuvasarja. Seuraavana päivänä olin herkistynyt jo nurin aaltopituudelle. Tarkastelin kodin likaisen ikkunan läpi pihamaisemaa ja päätin pestä ikkunan (koiran räkää) mutta rauhoitinkin lian koko viikoksi. Nyt seuraan, miten maisema muuttuu, kun lika lisääntyy. Pesin torstaina keittiön lattian ja käskin lapsia olla astumatta lattialle. Yksi keksikin käydä jääkaapilla jakkaroilla liikkuen (siirtäen). Joten liikuimme aamupalalle jakkaroilla. Koululla päätimme oppilaiden kanssa, että emme maalaa sisällä vaan ulkona ja keväthangille! Valitsimme punaisen karamellivärin ja vesipistoolit maalaukseen. Nyt hangilla näkyy muutakin kuin koirien keltaisia roiskeita. Näin nurinpäin tehtävä vyöryi lopulta jokaiseen arkipäivään. Päätin lopuksi tavoistani poiketen lähettää tykkäysviestin ja irrotin siihen käyttöön sopivan – näppäimen. Eikä siihen tarvinnut edes mesettää, hösöttää eikä pösöttää verkossa. Moni näistä ideoista poikii selvästi jatkoprojekteja arkeen.
Vastauksen valokuvat (klikkaa suuremmaksi)
Kommentit
Kävelen tänään ehdottomasti kattojen kautta kauppaan!
Vesipistoolit&karamelliväri – mikä fantastinen innovaatio! Jes!
hei, ihania, innoittavia juttuja! arjen jatkoprojektien suuntaan kannattaa ehdottomasti jalostaa. raportoi ihmeessä, mitä projekteja vielä keksit!